TUPALAN PUUTARHAKERHON 70-VUOTINEN HISTORIA

Kerhon 60-vuotisjuhliin laati Ulla Pelkonen historiikin kaikesta siihen mennessä kerhoalueella tapahtuneesta ja nyt on hallitus täydentänyt sitä viimeisen 10 vuoden osuudella. Esitän nyt joitain keskeisiä kohtia niistä ensimmäisen kuudenkymmenen vuoden tapahtumista ja sen jatkoksi viimeisen kymmenen vuoden tarinan okonaisuudessaan.

RAUMA-REPOLA-ROSENLEW
PUUTARHAKERHON

60-VUOTISHISTORIIKISTA

Maaliskuun 12. päivänä vuonna 1938 kokoontui Naisliiton talolla 31 henkilöä perustamaan W. Rosenlew & Co. Oy:n palvelukunnan keskeistä puutarhakerhoa. Konsulentti Harja oli jo saanut Rosenlew-yhtymän suostumuksen ja jopa määrärahan puutarhakerhon perustamiseen ja näin hän oli lähtenyt innostamaan yhtymän työntekijöitä harrastukseen, joka myöhemmin saavutti valtavan suosion.

Kerholle laadittiin säännöt ja alettiin suunnitella varsinaista toimintaa. Rosenlew-yhtiö luovutti kerhon käyttöön 1,07 ha salaojitettua maata, mikä jaettiin 29 viljelypalstaan. Neiti Harjan johdolla laadittiin viljelyssuunnitelma, mihin oppia oli haettu Tampereen siirtolapuutarha-alueelle tehdyllä retkellä.

Maassamme vallinneet poikkeukselliset olot olisivat hyvinkin saattaneet tukahduttaa kerhon toiminnanheti alkuunsa, mutta niin ei onneksi käynyt. Sotavuosina oli kerhollamme erikoisen suuri merkitys puutarha- ja kasvitarhaviljelytuotteiden saannissa etenkin sen jälkeen, kun Rosenlew-yhtymältä saatiin käyttöön 6 ha lisää maata. Viljelty ala oli tällöin yhteensä n. 7 ha, mikä oli jaettu 115 kerhopalstaan ja 115 perunapalstaan. Ainakin 230 perheellä oli siis mahdollisuus nauttia oman palstansa antimista.

Vuonna 1942 oli palstojen lukumäärä jo 510 Rosenlew-yhtymän annettua kerhon käytettäväksi lisää maata Ulasoorin, Varvourinjuovan, Toejoen ja Konepajan alueilla. Satotulokset nousivat silloin melkoisiin määriin.

50-luvun alussa puutarhakerhon toimintakulki vakaissa uomissa ja vuonna 1951 yhtiö lupautui kustantamaan kerhon
alueelle kasteluvesijohdon. Jo samana vuonna kerhomaan pääkäytäville vedetyt vesijohdot helpottivat suuresti palstojen kastelua.

Kesällä 1955 alettiin talkoilla rakentaa kerholle alusta asti kaivattua yhteistä kokoontumispaikkaa. Kerhomaja valmistui
keväällä 1956, jolloin se vihittäessä tarkoitukseensa sai nimen Keskusmaja. Keskusmajan rakentamisen ja palstan hoidon ohella oli monella tekeillä myös oma pikku mökki maatilkkunsa koristeeksi. Tosin se ei ollut aivan pelkkä koristus, sillä monille perheille se korvasi kesäasunnon.

Vuonna 1974 valmistui varastorakennusja parannettiin uuden puolen salaojitusta.

Heinäkuussa 1977 pidettiin ongintakilpailut, joista vuosien mittaan on kasvanut perinteikäs kesätapahtuma.
Ensimmäinen kilpailu Varvourinjuovalla sai 21 osanottajaa.

Vuonna 1982 tehtiin kerhoalueella suuri sähköistystyö. Kerhomajasta vedettiin 16 kohteeseen takamittariperiaatteella sähkö. Näiden joukossa oli myös kerhon varastorakennus.
Seuraavana vuonna jatkettiin sähköistämistä vanhalla puolella edelliskesäntapaan.

Vuoden 1984 suuriin parannuksiin kuului kaupungin vesijohtoveden tulo alueelle. Sitä varten rakennettiin
erillinen vesipostikoppi. Seuraavan kesän aikana vesipisteitä saatiin eri puolille kerhoaluetta.

Vuonna 1987 siirtyi Oy W. Rosenlew Ab:n historiaan ja alueemme uudeksi omistajaksi tuli Rauma-Repola Oy.

Vuonna 1988 Porin kaupunki otti Puutarhakerholta aluetta pyörätietä varten, jolloin reunimmaiset palstalaiset menettivät,
jotkut osan ja toiset kokonaan palstansa. Kerholla oli tosin osoittaa heille alueelta uudet palstat.

Kerhon nimikin muuttui tänä 50-vuotisjuhlavuonna Rauma-Repola-Rosenlew puutarhakerho r.y.:ksi.
Yhdistysrekisteriin kerho rekisteröitiin 10.10.1989.

Toimintatuen loputtua omistajavaihdoksen yhteydessä oli pakko nostaa palsta- ja jäsenmaksuja budjetin
tasaamiseksi. Myös arpatoimintaa kohennettiin kerhon kassaa kartuttamaan.

Vaikka työtilanne Rosenlewillä huononi vuonna 1989, niin kerhon johtokunnalle tehdyllä anomuksella sai pitää
palstansa työpaikkaa vaihdettuaankin. Vuonna 1992 tehtiin sääntömuutos, jonka mukaan kerhoon voitiin ottaa noin 15 prosenttia ulkopuolisia.

Vuonna 1990 kerhoalue aidoitettiin Heinimaantien suuntaisesti ja rakennettiin kaksi sisääntuloväylää. Porttien
teko aloitettiin seuraavana vuonna.

Vuonna 1991 järjestettyyn käytäviennimikilpailuun osallistuminen oli runsasta ja nimiehdotuksia tarkastamaan valittiin
toimikunta.

Kerhopalstan ostamisesta neuvoteltiin yhtiön kanssa vuonna 1992. Asiasta tehtiin erillinen kyselykerholaisille, mutta hanke kuitenkin evättiin liian korkean hinnan takia.

17.5.1994 tehtiin Rauma-Repola Bonvesta Oy:n kanssa vuokrasopimus, joka oli laatuaan ensimmäinen koko kerhon toiminnan
aikana. Myös verolautakunta muisti meitä kiinteistöveron muodossa.

Vuosi 1997 toi mukanaan yllätyksen, kun seitsemän palstaa Pohjamaantien toiselta puolelta siirtyivät Porin
kaupungille.

Vuonna 1998 vietettiin kerhomajallasyysjuhlien yhteydessä 22. elokuuta kerhon 60-vuotisjuhlia.

KUUSIKYMPPISESTÄ
SEITSENKYMPPISEKSI

Rankassa kaatosateessa vietettyjä 60-vuotisjuhlia seuranneet 10 vuotta ovat olleet kerhollemme suurten muutosten
aikaa. Syksyllä 1998 oli puutarhakerhon ympäristö muutosten pyörteissä, oltiin kaavoittamassa Lukkarinsannan asuinaluetta ja suunniteltiin myös uuden Lukkarinsannan sillan rakentamista Kokemäenjoen yli. Kaava-valmistelu koettiin uhkana kerhon toiminnan jatkumiselle. Silloinen puheenjohtajamme Tauno Palmu alkoi turvata puutarhakerhon tulevaisuutta kahdella taholla. Samalla, kun hän kävi Bonvesta Oy:n kanssa neuvotteluja päättymässä olleen vuokrasopimuksen jatkamiseksi, hän johtokunnan päätöksellä lähestyi Porin kaupunkia 12.10.1998 kuntalaisaloitteella, jossa hän esitti kerhomaan säilyttämistä siirtolapuutarha-alueena valmisteilla olevassa asemakaavassa. Kokouksessaan 16.11.98 kaupunginhallitus päätti esityksen mukaisesti sisällyttää ko. alueenasemakaavaan siirtolapuutarhana.

Vuokrasopimus saatiin solmittuaBonvestan kanssa 10 vuodeksi jo maaliskuussa 1999, kaavaprosessi sen sijaan kesti kauan. Osaltaan sitä hidastivat samalla suunnitteilla olleet tulevan sillan ja asuntoalueen vaatimat liikennejärjestelyt. Varvourinjuovan yli
rakennettava kevyen liikenteen väylä tulikin viemään osan puutarhakerhon alueesta. Vasta 12.7.2003 oli kerhomajalla nähtävänä alueen asemakaavaluonnos, johon kerhon esityksestä tehtiin vielä joitakin muutoksia. Lopullisesti alueen asemakaava valmistui vuonna 2005. Tällöin, seitsemän vuotta Palmun kuntalaisaloitteen jälkeen oli alueemme virallisesti asemakaavalla vahvistettu
siirtolapuutarhakäyttöön. Samalla saatiin todeta tiejärjestelyjen vieneen juovan rannasta yhden palstan kokonaan sekä pienentäneen muitakin Pohjanmaantien reunapalstoja. Puutarha-alueen pinta-alaksi kaavassa vahvistettiin 3,6 ha. Kahta mökeistä myös jouduttiin siirtämään tietyön takia. Uudelle rajalle istutettiin vuonna 2007 talkoilla melu- ja näkösuojaksi unkarinsyreeniaita.

Uusittu vuokrasopimus ja kaupungin päätös kerhoalueen liittämisestä asemakaavaan toi varmuutta toiminnan
jatkumisesta, joten kerhomaan kaikenlaiseen parantamiseen on löytynyt intoa javoimavaroja. Yhteisiä alueita on perinteisesti hoidettu velvoitetalkoilla, mutta suurempiin töihin on tarvittu monia ylimääräisiä talkoita. Vuonna 1999 uusittiin kerhon sähkökeskus ja syksyllä pidetyillä talkoilla kaivettiin alueelle uudet sähkölinjat, jotta kaikilla halukkailla on ollut mahdollisuus saada
palstalleen sähkö. Samalla uudelta puolelta poistuivat ilmalinjasähköt. Kasteluveden päävesilinja uusittiin 1998 ja vanhan puolen kasteluvesijohdot 2002, joten päästiin jatkuvista putkien paikkauksista. Heinimaantien aita korjattiin v. 2001, salaoja kaivettiin 2002, vesiposti korjattiin 2003 ja Puutarhatien sorausta uusittiin 2006.

Myös kerhon yhteisiä rakennuksia on kunnostettu. Kerhomajan lattioitten hionta ja uusintalakkaus teetettiin v. 2000. Talkoilla maalattiin 2001 kerhomajan salin seinät sekä kerhon varastorakennus ja seuraavana vuonna kerhomaja.

Varvourinjuovan vastarannan muuttuminen kaavassa virkistysalueesta omakotitonteiksi toi vaateita myös kerhon rannan hoitoon. Vuosien 2000 ja 2001 alussa pidettiin talkoot ranta-alueen puhdistamiseksi ja puuston siistimiseksi. Lisäksi osa juovan viereisten palstojen haltijoista alkoi suorittaa talkoovelvollisuuttaan hoitamalla kerhon rantaa kasvukauden ajan.

Matonkuivatusteline uusittiin vielä 1999, mutta 2000-luvulla paine juopaa likaavasta mattojen pesusta luopumiseen alkoi olla kova. EU oli esittänyt vesistöjen suojeluksi mattopesun kieltämistä luonnonvesissä. Porin ympäristölautakunnalta tulleen kirjeen
jälkeen kerholaisia kehotettiin aluksi vähentämään mattopyykkiä juovan rannassa ja kesällä 2006 ponttoneilla kellunut mattolaituri muutettiin kiinteäksi uimalaituriksi.

Juovan vastarannalle tullut omakotialue toi kerhomaalle suurempiakin muutoksia. Vuonna 2001 kaupungin rakennusvalvonnasta tiedusteltiin minkälaisilla rakennusluvilla mökkikylämme oli syntynyt – olivat huomanneet, että kaupungilta lupia ei ollut haettu. Alueella oli yhä noudatettu 1940-luvulta periytynyttä käytäntöä. Puutarhamökkeihin oli aikoinaan saatu lupa tehtaalta,
alueella suunnitelmat tarkisti ja luvat myönsi johtokunta. Kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa puheenjohtaja Palmu sai sovittua, että kerho haki v. 2002 yhteisesti rakennuslupaa kaikille alueella oleville rakennuksille ja rakennuspiirustukset vaadittiin hakemuksen mukaan ainoastaan viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennetuista mökeistä, saunoista ja muista yli 5m²
rakennuksista. Lupaprosessi kesti kauan, koska samalla alueelle laadittiin asemakaavaa ja selvitettiin tulevan sillan vaatimia tiejärjestelyjä. Rakennusluvat vahvistettiinkin vasta vuonna 2006. Vuonna 2005 voimaan tulleet uudet jätevesimääräykset koskivat myös aluettamme.

Yhteiskunnan asettaessa alueellemme uusia vaateita päätettiin samalla hoitaa kerhon sisäisiä asioita kuntoon. Kesällä 2005 laadittiin Siirtolapuutarhayhdistyksen malli-sääntöjen pohjalta kerholle uudet säännöt ja samalla uudistettiin alueen järjestyssäännöt sekä tehtiin aiemmin kokonaan puuttunut kirjallinen vuokrasopimuskaavake palstoja varten. Lisäksi kesän aikana järjestettiin äänestys kerhon uudesta nimestä.

Patentti- ja rekisterihallituksen 22.3.2006 päivätyllä kirjeellä vahvistettiin kerhon nimeksi Tupalan Puutarhakerho ry.. ja myös sääntömuutos vahvistettiin kevään aikana. Kesällä tehtiin kaikkien palstalaisten kanssa ensimmäinen kirjallinen vuokrasopimus ja
samalla heille jaettiin kerhon uudistetut säännöt sekä järjestyssäännöt.

Näiden suurten muutosten rinnalla palstoja ja niiden ympäristöä on hoidettu entiseen tapaan. Yhdessä on vuosittain vietetty majalla juhannus- ja syysjuhlat kilpailuineen, myös muutamat lastenjuhlat on pidetty ja juhannuksena 2006 vietettiin kerhomajan
50-vuotisjuhlia. Perinteiset kalastuskilpailut ovat olleet ohjelmassa joka kesä ja jo vuodesta 1995 lähtien on juhannusjuhlien yhteydessä kisattu Tupalan tietäjän tittelistä.

Kesäretkien kohteina ovat olleet mm. Tampere, Hämeenlinna, Turku, Jyväskylä ja Somerniemen Hiidenlinna. Retkien ohjelmaan on usein kuulunut myös vierailu paikkakunnan siirtolapuutarhaan, joten kerhon väki on tutustunut Kupittaan, Kantolan, Sulkurannan, Forssan ja Helistön siirtolapuutarhoihin. Meillä puolestaan vieraita on käynyt v. 1999 Turun Kupittaalta, 2000 Riikasta ja 2007 Raumalta.

Varoja kerhon toimintaan, retkiin,juhliin sekä kone- ja laitehankintoihin on kerätty mm. arpajaisilla, kilpailutoiminnalla sekä emännän leipomien munkkien ja lahjoituksena saadun puutavaran myynnillä.

Kerhomme on kuulunut ja näkynyt tiedotusvälineissäkin. Satakunnan radion kahvikonsertti lähetettiin kerhomaalta 1.6.1999 ja heinäkuussa 2000 Satakunnan Kansassa julkaistu juttukesämökkielämästä kertoi myös puutarhakerhostamme.

Leimaavaa tälle 10-vuotiskaudelleonkin ollut kerhomaan lopullinen muuttuminen selkeästi kesämökkialueeksi. Viljelypalstan saadessa uudet vuokralaiset on sille tuota pikaa alettu suunnitella mökkiä tai ainakin vajaa. Parhaillaankin on rakenteilla yksi mökki, minkä jälkeen mökittömiä alueen 89 palstasta on enää 5. Niistäkin yhdellä on puutarhavaja ja toiselle, tänä kesänä uuden vuokralaisen saaneelle palstalle vajaa jo rakennetaan. Monilla mökeillä myös asutaan koko kesäkausi ja useimmilla vietetään vähintään viikonloppuja. Samalla, kun perunamaat ovat kadonneet ja kasvimaat muutenkin pienentyneet, ovat perennapenkit, koristepensaat ja kesäkukka-amppelit lisänneet kukkaloistoa alueella entisestään.

9.8.2008 Hallitus

70-vuotisjuhlien jälkeen puutarhakerholla jatkui isojen muutosten kausi. Vuokranantajamme Bonvesta oli edellisen vuokrasopimuksen laatimisen jälkeen fuusioitunut UPM Kymmeneen. Vuonna 2009 kerhon puheenjohtaja Ari Koivula sai uusittua UPM Kymmenen kanssa kerhon vuokrasopimuksen kymmeneksi vuodeksi. Samassa yhteydessä UPM Kymmene kuitenkin antoi kerholle erittäin edullisen myyntitarjouksen vuokratontistamme. Asia esitettiin kerhon väelle syyskokouksessa ja talven harkinnan jälkeen ostopäätös tehtiin kesällä 2010.
Kaupantekotilaisuudessa 15.10.2010 Tontti Rosenlew-Spinkki (Kiinteistö 609-43-139-1) siirtyi UPM Kymmene Oy:ltä Tupalan puutarhakerho ry:n omistukseen. Tontin tarkaksi pinta-alaksi kauppakirjaan merkittiin 34.862 m². Jatkossa Puutarhakerho oli siis tontin omistaja ja palstanhaltijat kerhon vuokralaisia. Kiinteistökaupan jälkeen kerho teki kaikkien palstalaisten kanssa uudet vuokrasopimukset.

Tonttikauppa rahoitettiin kokoamalla palstalaisilta ennakkoon 15 vuoden vuokrat, joten vuoteen 2025 asti palstoista maksettaisiin kerholle vain hoitovastiketta. Kaupan hoitoon palkattu asianajajamme suunnitteli maksujärjestelyä varten kolme eri vaihtoehtoa. Kun lähes kaikki palstanhaltijat valitsivat vuokranmaksun kertasuorituksena, voitiin tonttikauppa toteuttaa ilman lainanottoa.

Tontinoston yhteydessä yhdistyksen sääntöjä muutettiin. Sääntöuudistus vahvistettiin 2011. Keväällä 2012 uudet säännöt esiteltiin kerholaisille ja jaettiin jokaiselle palstalle.Sääntöihin otettiin mukaan myös kunniapuheenjohtajuus. Puutarhakerhon ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin v. 2012 kerhon edellinen puheenjohtaja Tauno Palmu. Hänen kunniapuheenjohtajuutensa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hän menehtyi jo kesällä 2013. Kevätkokouksessa 2018 päätettiin seuraavaksi kunniapuheenjohtajaksi kutsua kerhoamme jo toistakymmentä vuotta ansiokkaasti johtanut Ari Koivula.

Asemakaavan vahvistaminen ja tonttikauppa lisäsivät kiinnostusta aluettamme kohtaan ja myyntiin tulleet mökit löysivät pian uudet omistajat. Muutaman vuoden kuluttua mökkikauppa kuitenkin hiljeni. Vuosittain on 3-8 palstaa saanut uudet vuokralaiset. Asemakaava sekä tontin osto lisäsivät myös rakennustoimintaa alueellamme huomattavasti muutamiksi vuosiksi. Etenkin piharakennuksia tai niiden laajennuksia rakennettiin vilkkaasti. Kerholaisille oli tiedotettu, että kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen kerhon yhteiskäymälät suljettaisiin vuonna 2011. Siihen mennessä piti jokaisen mökkiläisen hankkia kompostoiva käymälä joko mökkiinsä tai vajaansa.Myös uusia keitto- ja patakatoksia sekä terasseja rakennettiin, mökkejä kunnostettiin ja laajennettiin. Muutamia uusiakin mökkejä valmistui, vaikka palstojen rakennuskanta alkoikin olla täynnä.

Kun vuonna 2015 myönnettiin aiemmin rakentamattomalle palstalle rakennuslupa, oli enää 1 kerhomaan puolen ja 1 kaupungin puolen täysmittaisista palstoista rakentamattomia. Alueemme ilme on muuttunut edelleen, sillä muutamalle palstalle on jo hankittu purkulupa ja vanhan, huonokuntoisen pikkumökin tilalle on noussut uusi isompi valmismökki.
Myös Puutarhakerhon yhteiskäytössä olevia rakennuksia ja yhteisiä alueita on kunnostettu. Kerhomajan WC remontoitiin, keittiön ilmanvaihtoa parannettiin ja majalle hankittiin ilmalämpöpumppu. Rantaan tehtiin parkkipaikka mopoille sekä moottoripyörille ja muitakin parkkialueita kunnostettiin ja sorattiin. Asemakaavan laatimisen yhteydessä uudelleen luotu rakennusoikeutta vailla ollut puolikas palsta ei löytänyt viljelijää, joten se liitettiin isoon parkkialueeseen. Myös Juurestien pikkuparkkia laajennettiin.

Kerholle jouduttiin syksyllä 2011 yllättäen vetämään uusi käyttövesiputki, kun Heinimaantien varrella sijainneen talon kautta aiemmin kerholle johdettu käyttövesi jouduttiin sulkemaan. Uuden vesiliittymän urakointi tuli kalliiksi ja taloudellinen tilanne oli tiukka. Tilannetta auttoi kuitenkin se, että tonttioston yhteydessä kerätystä 15 vuoden etukäteisvuokrasta jäi jonkin verran yli kauppahinnan, kun lähes kaikki palstalaiset maksoivat osuutensa kertasuorituksena.

Kerhoalueen jätehuolto järjestettiin uudelleen v. 2012. Kaikkien kerholaisten käyttöön tuli parkkialueen viereen jätepiste sekä energia- että sekajätteelle. Mikäli palstalla ei ole omaa lämpökompostoria, on kerho suosittanut biojätteen viemistä kaupunkikodin biojäteastiaan välttääksemme rotta-ongelmia. Metalli-, lasi-, paperi- ja kartonkijätteen lajittelupiste on jo pitkään sijainnut ryhmäpuutarhamme vieressä, lähikaupan pihassa. Lisäksi kerholaisille järjestettiin kalustevajaan kierrätyspiste lehdille, kirjoille sekä pientavaralle.
Palstojen hoitoa varten kerholle on edelleen vuosittain tuotu myyntiin puutavaraa ja soraa. Vuodesta 2017 lähtien on majan luona pidetty toukokuussa ja elokuussa yhtenä päivänä kasvienvaihtotorit.

Entiseen tapaan on joka kesä järjestetty kerhon väelle ystävineen Juhannusjuhlat sekä Syysjuhlat. Vuonna 2017 syysjuhlamme nimettiin Elojuhlaksi. Myös Kalakilpailut ja Tupalan tietäjä -kisa kuuluivat edelleen perinteisiin ohjelmiin. Kesäretkikin on järjestetty miltei joka kesä. Kävimme siirtolapuutarhoissa Turussa, Tampereella, Nokialla ja Forssassa. Muita tutustumiskohteita olivat mm. Frantsilan yrttitila Hämeenkyrössä, Keskiaikamarkkinat ja Tall Ships Race Turussa, Pionien koti Taivassalossa, Kristiinankaupungin markkinat sekä Karimäen puutarha Kokemäellä.Kirpputori on järjestetty majalla useana kesänä ja mukaan on kutsuttu myös kerhon ulkopuolisia myyjiä. Parina kesänä majalla on pidetty myös hartausiltoja.
1990-luvulla vireästi toiminut Huvitoimikunta herätettiin vuonna 2017 uudelleen henkiin. Toimikunta sai vastuulleen kerhon juhlien, retkien ja muiden tapahtumien järjestelyt. Kerholaisille aloitettiin myös jonkin verran uutta ohjelmaa, tietoiskuja sekä viikoittainen liikunta-ilta. Vuonna 2018 toimikunnan nimeksi vaihdettiin joskus aiemminkin käytössä ollut Virkistystoimikunta, koska kaikkien yhteisten tapahtumien ohjelma ei ole huvittelua, vaikka antaakin kerhon väelle virkistystä ja virikkeitä.

Heinäkuussa 2018 olimme ensimmäisen kerran mukana valtakunnallisessa Avoimet puutarhat -tapahtumassa ja kerhomaalla kävi runsaasti vierailijoita tutustumassa alueeseemme sekä avoinna pidettyihin palstoihin. Kerhon elokuisia 80-vuotisjuhlia odotimme poikkeuksellisessa säässä, kesän oltua lähes sateeton tuli heinäkuuksi vielä ennätyspitkä hellejakso. Kesällä 2018 kierteli Ylen toimittaja puheenjohtajamme kanssa tekemässä juttua ryhmäpuutarhastamme Satakunnan radioon sekä Ylen alueuutisiin. Lisäksi kerhon sihteeri laati keväällä 2018 yhdistyksellemme uudet kotisivut sekä Facebook-ryhmän, joten tiedottaminen sekä ulkopuolisille että kerhon väen kesken on näin parantunut huomattavasti.

30.7.2018 Hallitus